Haminalahden kautta Kurkimäkeen ja edelleen Hiltulanlahteen

Kaunis syksyinen pakkassää houkutteli irroittelemaan fillarilla, etenkin kun lähes koko muu Suomi sai nauttia ensilumesta. Kuivassa, lumettomassa luonnossa on mukava liikkua. Päätin kuitenkin lähteä maasturilla ja tahmakumeilla mahdollisen mustan jään vuoksi. Tosin suurin osa reitistä oli hiekkatietä tai traktoriuria. Tähän aikaan vuodesta kävi mielessä hirvenmetsästäjiä katsoessani, että musta ajoasuni ei ehkä olisi paras mahdollinen ajettaessa metsäpoluilla.... Puolessa välissä pidin tauon Kurkimäen kyläkaupassa. Kuppi teetä, riisipiirakka ja reilunkokoinen munkki maksoivat huimat 2,50€. Suosittelen! Suunnistamiseen käytin ennakkovalmistelun lisäksi peruskarttaa vuodelta 2000 ja Lumia 900:n mukana tulleita Nokia-karttoja, jotka ovat kokemukseni mukaan tarkempia kuin Googlen kartat. Ainakin traktoriurat on merkitty kattavammin. Matkaa kertyi reilut 50 km ja paljon uusia tarkastettavia polkuja kesälle 2013.

 

Puutarhakylä hiljentyy talveksi.

 

Orapihlajan marjat odottavat syöjäänsä. 

 

Pakastekuivattua maanpintaa

 

Paikoin oli liukasta, kun metsästä valuva vesi saavutti tienpinnat. Ojat ovat jo täynnä, joten vesi menee minne haluaa.

 

Poimulehden pakastekuivaus menossa.

 

Ei houkutteleva ajosuunta yritysten perusteella, mutta kannattaa käydä.

 

Jätekukko päivystää reviirillään.

 

Kuulin, että nykymuodossaan tämäkin toiminta tulee tiensä päähän jo parissa vuodessa.

 

 

Osuin keskelle hirvijahtia. Eipä kuitenkaan hirviä näkynyt.

 

 

Koirat katselivat tarkkaan uutta ja oudon näköistä kulkijaa.

 

Kuppi kuumaa, riisipiirakka ja möhnädonitsi olivat tarpeen kylmettyneelle polkijalle

 

Siisti ja monipuilinen on kyläkauppa.

 

Vanuvuori. Hyvät polut. Harvoin ajettu.

 

Hyvää pyöräilyuraa radanvarressa.

 

Kokeilevaa kuvausta juuri ennen junantuloa.