Sumuisten vuorten gorillat

Ylämäen sumua

Pari astetta lämmintä ja kova sumu. Siinä eväät reilun neljän tunnin safarille pitkin kuopiolaisia pikkuteitä. Liukasta oli mutaisissa tienmutkissa ja satunnaisilla traktoriurilla. Eikä nuo märät kivetkään kovin pitäviä olleet. Lämmin juoma termarissa teki terää ja metukka ruisleivän päällä antoi energiaa.

Ehkä sitä pitäisi käydä vielä kuva otttamassa vähän ylempää...

Muutama viikko sitten hankitut vedenpitävät pyöräilykengät ovat tuoneet syksypyöräilyyn uutta iloa pitämällä varpaat lämpiminä ja etenkin kuivina. Ei sitä aiemmin tajunnutkaan kuinka tärkeä nautinnon kannalta on jalkaterän hyvinvointi.

Kaatuuko vai ei?

Lähtiessä mielessä oli muutama vaihtoehtoinen reitti. Pikakeskustelu ajaessa tuotti tulokseksi toiveen rengasreitistä edestakaisin ajamisen sijaan. Käytännössä reitti oli: Savilahti - Väärälahti - Haminalahti - Ylämäki - Kaislastenlahti - Rytky -  Levämäki - Karhumäki - Lapinmäki - Haminalahti - Väärälahti - Savilahti. Oli meillä gepsi mukana, mutta kerran vain tarkastettiin reittiä etukäteen. Muutoin mentiin muistin ja vaiston varassa.

Lystiä oli ja kaikille riitti makupaloja sekä haasteita.



Kiitos Heikille kuvista!

Ylämäen alamäki sai hymyn huulille!

Alamäen jälkipelit.
Kuva: Heikki K.

Joutenjärventiellä pieni nappulainen kumi ru(l)laa!

Selänteentielläkin oli sumua.
Kuva: Heikki K.

Hyvää matkaseuraa!

Imussa mennään.
Kuva: Heikki K.

Kohti tuntematonta.
Kuva: Heikki K.

Lapinmäen alpakat. Laamoiksi luulin, kun en  tiennyt...

Vauhtia!

Muuttuvaa maisemaa ihmetellen.

Väärälahdentien aarreaitta

Eipä tällä kelillä tullut olut mieleen.