Puolet jäästä oli näkyvissä, loput ohuen lumen peitossa. Siinäpä se matka eteni mukavasti myötätuuleen. Äkkiä oli neljä kilometriä takana. Edessä oli huokoisen, huonon jää alue, joten kohti länttä lähdimme. Pienen kannaksen ylityksen jälkeen edessä oli paluu vastatuuleen kohti odottavaa autoa. Huppu päähän ja kohti tuulta.
Muutama kalastajakin tavattiin verkkoja virittämästä. Vaihdettiin muutama sana ja rupateltiin jäätilanteesta.
Vastatuulta pukkasi siihen malliin, että välillä kokeilimme etenemistä naskaleiden avulla. Myös ilman kokeiltiin, mutta tuloksetta. Tuuli oli liian kova ja jää liukasta Ei sitä turhaan niistä naskaleista saarnata. Kynsien avulla ei jäällä etene. Ei ainakaan vastatuuleen.
Jäätä oli keskimäärin kymmenisen senttiä. Teräsjäätä, mutta ei kovin hyvää. Piikillä lyödessä jää liuskottui, mieleen tuli kuva paistetusta voitaikinasta.
Avovettä löytyi jäiden puskusaumasta. Viiden sentin rako. Eipä olisi mukava siihen luistella. Nyt satava lumi peittää kaikki vaaranpaikat, joten taisi kauden avaus jäädä samalla lopetukseksi. Ellei yllätyksiä tule.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti